Rikokset 2010–2025

Rikollisuus kunnittain

Poliisin tietoon tulleet rikokset asukasta kohden jokaisessa kunnassa, maahanmuuton ja rikollisuuden yhteys kuntatasolla, ja rikoksista epäillyt syntyperän mukaan saman ikäisten kesken.

Helsinki · poliisin tietoon tulleet rikokset 2025

Helsinki: 133,3 rikoslakirikosta 1 000 asukasta kohden, 36 % enemmän kuin koko maassa.

  • Omaisuusrikokset77,4 koko maa 47,3
  • Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset11,4 koko maa 8,5
  • Seksuaalirikokset1,8 koko maa 1,8
  • Huumausainerikokset7,8 koko maa 4,7
  • Liikennerikokset15,7 koko maa 22,3
  • Rikoslakirikokset / asukas, yli 5 000 asukkaan kunnista3. eniten / 164

Luvut ovat rikoksia 1 000 asukasta kohden. Rikos tilastoidaan tekopaikan kunnalle, joten keskuskaupungeissa, matkailukunnissa ja vilkkaiden teiden varrella luvut ovat suuria myös ulkopaikkakuntalaisten vuoksi.

Kehitys 2010–2025: Helsinki

0,05,010,015,020102012201420162018202020222024Helsinki 11,4Koko maa 8,5

Onko vieraskielisissä kunnissa enemmän väkivaltaa?

Kuvassa jokainen yli 5 000 asukkaan kunta: vaaka-akselilla vieraskielisten osuus väestöstä ja pystyakselilla henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 1 000 asukasta kohden. Pallon koko kertoo väkiluvun.

0510150 %5 %10 %15 %20 %25 %30 %Vieraskielisten osuus väestöstä, %Huittinen: 6 %, 8Hyvinkää: 9 %, 7Hämeenkyrö: 2 %, 6Hämeenlinna: 8 %, 9Heinola: 6 %, 6Ii: 1 %, 6Iisalmi: 5 %, 11Iitti: 3 %, 6Ikaalinen: 5 %, 7Ilmajoki: 2 %, 5Inari: 6 %, 5Inkoo: 5 %, 4Imatra: 10 %, 13Janakkala: 4 %, 7Joensuu: 9 %, 7Jomala: 8 %, 6Juva: 5 %, 4Jyväskylä: 8 %, 10Jämsä: 5 %, 12Järvenpää: 10 %, 8Kaarina: 7 %, 5Kajaani: 9 %, 10Kalajoki: 4 %, 6Kangasala: 4 %, 6Kankaanpää: 8 %, 8Kannus: 3 %, 5Karkkila: 9 %, 12Kauhajoki: 4 %, 5Kauhava: 7 %, 8Kauniainen: 11 %, 4Kemi: 8 %, 11Keminmaa: 2 %, 7Kempele: 2 %, 4Kerava: 18 %, 12Keuruu: 5 %, 8Kirkkonummi: 13 %, 8Kitee: 9 %, 5Kittilä: 6 %, 10Kiuruvesi: 2 %, 10Kokemäki: 4 %, 9Kokkola: 6 %, 7Kontiolahti: 2 %, 6Kotka: 12 %, 10Kouvola: 6 %, 11Kristiinankaupunki: 9 %, 5Kruunupyy: 5 %, 4Kuhmo: 4 %, 6Kuopio: 7 %, 8Kurikka: 4 %, 6Kuusamo: 5 %, 6Outokumpu: 8 %, 10Kemijärvi: 6 %, 6Kemiönsaari: 5 %, 7Lahti: 11 %, 8Laihia: 2 %, 4Laitila: 14 %, 5Lapinlahti: 3 %, 8Lappeenranta: 12 %, 9Lapua: 5 %, 7Laukaa: 2 %, 7Lempäälä: 3 %, 4Leppävirta: 3 %, 5Lieksa: 7 %, 8Lieto: 5 %, 8Liminka: 1 %, 5Liperi: 3 %, 6Loimaa: 6 %, 10Loppi: 4 %, 5Loviisa: 6 %, 7Luoto: 4 %, 1Lohja: 7 %, 13Parainen: 5 %, 4Maalahti: 6 %, 1Maarianhamina - Mariehamn: 16 %, 11Masku: 3 %, 5Mikkeli: 7 %, 9Muhos: 2 %, 12Mustasaari: 4 %, 4Muurame: 2 %, 6Mynämäki: 4 %, 7Mäntsälä: 6 %, 7Mäntyharju: 6 %, 9Mänttä-Vilppula: 5 %, 7Naantali: 5 %, 7Nivala: 2 %, 5Nokia: 4 %, 8Nurmes: 4 %, 6Nurmijärvi: 8 %, 5Närpiö: 23 %, 4Orimattila: 5 %, 6Orivesi: 3 %, 7Oulainen: 3 %, 9Oulu: 7 %, 8OuluPaimio: 5 %, 8Parkano: 4 %, 5Pieksämäki: 8 %, 9Pietarsaari: 17 %, 9Pedersören kunta: 4 %, 2Pirkkala: 5 %, 4Pori: 6 %, 10Pudasjärvi: 2 %, 6Pyhtää: 5 %, 7Pälkäne: 4 %, 7Pöytyä: 5 %, 6Porvoo: 10 %, 6Raahe: 5 %, 7Raisio: 15 %, 7Rauma: 10 %, 6Riihimäki: 8 %, 9Rovaniemi: 6 %, 8Rusko: 3 %, 5Raasepori: 6 %, 8Saarijärvi: 3 %, 5Salo: 10 %, 7Savonlinna: 6 %, 7Seinäjoki: 6 %, 8Siilinjärvi: 3 %, 6Sipoo: 8 %, 6Siuntio: 9 %, 8Sodankylä: 3 %, 4Somero: 7 %, 8Sotkamo: 5 %, 7Suomussalmi: 4 %, 4Suonenjoki: 5 %, 11Säkylä: 6 %, 7Sastamala: 4 %, 5Tammela: 3 %, 3Tampere: 12 %, 10TampereTornio: 5 %, 10Turku: 18 %, 11TurkuTuusula: 9 %, 6Tyrnävä: 1 %, 5Ulvila: 3 %, 5Uusikaarlepyy: 10 %, 2Uusikaupunki: 10 %, 8Vaasa: 15 %, 8Valkeakoski: 6 %, 7Varkaus: 7 %, 9Vihti: 8 %, 14Viitasaari: 3 %, 6Virrat: 5 %, 9Vöyri: 7 %, 3Ylivieska: 3 %, 7Ylöjärvi: 3 %, 5Ähtäri: 4 %, 8Äänekoski: 3 %, 8Akaa: 3 %, 8Alajärvi: 5 %, 6Alavus: 3 %, 7Asikkala: 4 %, 5Espoo: 26 %, 9EspooEura: 5 %, 7Eurajoki: 4 %, 5Forssa: 10 %, 8Haapajärvi: 2 %, 7Haapavesi: 4 %, 5Hamina: 9 %, 9Hanko: 7 %, 14Harjavalta: 6 %, 10Hattula: 3 %, 5Hausjärvi: 4 %, 8Hollola: 4 %, 4Vantaa: 30 %, 12VantaaHelsinki: 21 %, 11Helsinki

Korrelaatio (väkiluvulla painotettu) on 0,64. Vertailun vuoksi korrelaatio taajama-asteen kanssa on 0,54. Vieraskieliset asuvat enimmäkseen suurissa kaupungeissa, joissa väkivaltarikoksia tilastoidaan muutenkin enemmän esimerkiksi yöelämän ja keskustojen vuoksi, joten kuntatason yhteys ei yksin kerro, keitä epäillyt ovat. Sen kertovat alla olevat koko maan luvut.

Rikoksista epäillyt syntyperän mukaan

Vuonna 2025 ulkomaalaistaustaisia oli 14,3 % rikoslakirikoksista epäillyistä, kun heidän osuutensa väestöstä oli 11,7 % (2025).

Ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin nuorempia ja useammin miehiä kuin muu väestö, ja nuoret miehet tekevät kaikissa ryhmissä eniten rikoksia. Siksi reilu vertailu tehdään saman ikäisten ja saman sukupuolen välillä. Valitse ryhmä:

Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset · miehet · 21–24 v

Ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia epäiltiin 1,5 kertaa niin usein kuin Suomessa syntyneitä suomalaistaustaisia.

Epäillyt 10 000 saman ryhmän asukasta kohden vuonna 2025.

Suomalaistaustaiset, syntyneet Suomessa146,7
Ulkomaalaistaustaiset, syntyneet Suomessa223,6
Ulkomaalaistaustaiset, syntyneet ulkomailla219,3

Kehitys 2010–2025

Suom. = Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset, 1. polvi = ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset, 2. polvi = Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset.

0200400600800201020122014201620182020202220242. polvi 2241. polvi 219Suom. 147

Ulkomaalaistaustaiset taustamaan alueen mukaan, 2025

Miehet, 18–29 v. Epäillyt 10 000 asukasta kohden. Pienissä ryhmissä luvut vaihtelevat vuodesta toiseen.

Pohjois-Afrikka546,6
Länsi-Aasia530,0
Saharan eteläpuolinen Afrikka425,2
Pohjois-Eurooppa323,8
Etelä-Eurooppa205,6
Amerikka123,8
Länsi-Eurooppa121,5
Itä-Eurooppa120,1
Kaakkois-Aasia ja Oseania82,7
Itä-Aasia21,7
Suomalaistaustaiset (vertailu)162,0

Mitä luvut kertovat ja mitä eivät?

Rikokset kunnittain ovat poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tulleita rikoksia tekopaikan mukaan. Ilmoitusalttius ja poliisin valvonta vaikuttavat lukuihin: esimerkiksi huumausaine- ja liikennerikokset paljastuvat pääosin valvonnassa.

Epäillyt ovat selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä henkilöitä. Epäilty ei ole tuomittu. Sama henkilö lasketaan jokaisessa rikostapauksessa erikseen. Syntyperä perustuu vanhempien syntymämaahan: ulkomaalaistaustaisen molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Suhdeluvut on laskettu Suomessa asuvasta väestöstä, joten Suomessa vierailevat ulkomaalaiset eivät ole mukana.

Erot ryhmien välillä johtuvat Tilastokeskuksen ja tutkijoiden mukaan osin ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä tulotasosta, työllisyydestä ja asuinalueesta. Ne eivät kerro yksittäisestä ihmisestä mitään.

Lähde: Tilastokeskus: poliisin tietoon tullut rikollisuus (13ex), rikoksiin syylliseksi epäillyt syntyperän mukaan (13zk) ja taustamaan alueen mukaan (13z4), väestörakenne (11rs). CC BY 4.0.