Ulkomaalaistaustaisten määrä ei selitä seksuaalirikosten kasvua: 85 % lisäyksestä on suomalaistaustaisia
85 %seksuaalirikoksista epäiltyjen kasvusta 2020–2024 suomalaistaustaisia
Seksuaalirikoksista epäiltyjä oli vuonna 2020 2 833 ja vuonna 2024 5 032. Suomalaistaustaisia epäiltyjä tuli lisää 1 923, ulkomaalaistaustaisia 342. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä nousi samaan aikaan 8,0 prosentista 11,1 prosenttiin, mutta väkilukuun suhteutettuna heidän epäiltyjen määränsä ei juuri muuttunut: 16,5 epäiltyä 10 000 asukasta kohden vuonna 2020 ja 17,2 vuonna 2024. Suomessa syntyneillä suomalaistaustaisilla luku nousi 3,7:stä 7,4:ään eli kaksinkertaistui. Ulkomaalaistaustaiset ovat silti yliedustettuina. He ovat 11,1 % väestöstä ja 22 % niistä epäillyistä, joiden tausta tiedetään, ja väkilukuun suhteutettuna heitä epäillään 2,3 kertaa niin usein. Lukuja ei ole ikävakioitu: ulkomaalaistaustaisissa on suhteessa enemmän nuoria aikuisia miehiä. Kasvun ajoitus osuu lakimuutoksiin. Seksuaalirikoslain uudistus tuli voimaan 1.1.2023: raiskaus määritellään nyt suostumuksen puutteen kautta. Seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin vuonna 2014 ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin vuonna 2011. Yhä suurempi osa teoista tapahtuu netissä: vuonna 2025 noin puolet lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tehtiin internetissä. Vuoden 2025 ennakkoluvuissa suunta jatkuu: ulkomaalaistaustaisilla 17,1 ja Suomessa syntyneillä suomalaistaustaisilla 8,5 epäiltyä 10 000 asukasta kohden.
Suomalaistaustaiset = molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi syntynyt Suomessa. Vertailu päättyy vuoteen 2024, koska vuoden 2025 aineistossa 1 118 epäiltyä on luokiteltu ulkomailla syntyneiksi suomalaistaustaisiksi (2024: 173), heistä 973 25–29-vuotiaita miehiä. Epäilty ei ole tuomittu.